Blogi

Pelimannityylinen huuliharpunsoittotyyli hyväksyttiin 9.10.2023 Elävän perinnön luotteloon.

• ---

  Jorma Mäkinen

  12.10.2023 klo 16:22
  Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.

  Maanataista 9.10.2023 lähtien suomalainen pelimannityylinen huuliharpunsoitto on virallisesti julistettu kansalliseksi eläväksi perinnöksi. Se on sekä saavutus että kunnianosoitus niille kaikille huuliharpisteille, jotka ovat tanssittaneet ja ilahduttaneet soitollaan ihmisiä niin konserteissa, talkootansseissa, 40-luvun kielletyissä nurkkatansseissa ja monissa muissa yhteyksissä. Tyylin tulkintoja melodian rytmittämisissä on ollut varmaan yhtä monta kuin on ollut soittajiakin. Yhtä kaikki, jokainen soittaja, tällä tyylillä diatonisen huuliharpun maailmanmestaruudenkin voittaneesta mestaripelimanni Erkki Vihisestä aivan jokaiseen huuliharppupelimanniin, tämä arvokas tunnustus on meille kaikille. Edesmenneet pelimannit loivat tämän soittotyylin ja meidän velvollisuutemme on olla osaltamme tämän elävän perinnön säilyttäjiä ja edistäjiä.
  Suurkiitos Juhani Niskaselle ja Mäntyharjun huuliharpistit ry:lle hakemuksen tekemisestä ja hoitamisesta myös Wikipediaan https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Pelimannityylinen_huuliharpun_soitto
  
  Samanaikaisesti eteläpohjalainen 2-rivisen haitarin soitto sai myös saman statuksen. Kaustislaisella viulunsoitolla se jo olikin ja se on myös Unescon kulttuuriperintölistalla.
  
  Striimausvideo https://www.youtube.com/watch?v=qA8Lh55-HV0 , juhlan alkusoitto Oodissa alkaa kohdasta 7.30 min.
  
  Tässä lista AIKU-hankkeen aikana 2022-2023 soittokeikat yli 20 kpl https://1554229.166.directo.fi/@Bin/5e7bdd58e802510ebc33c17b58bca82e/1697712484/application/pdf/343421/M%c3%a4ntyharjun%20Huuliharpistien%20AIKU%20esiintymiset%20pdf.pdf

• ---

  nimimerkki

  Juhani Niskanen

  12.10.2023 klo 21:34
  Pelimannisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon
  
  Kiitos Veli-Jussille kiitoksista ja Suomen Huuliharpistit ry:lle tuesta hankkeellemme. Muita tukijoita olivat Suomen Kansanmusiikkiliitto, Kaustisen Kansanmusiikki-instituutti, Etelä-Pohjalaiset Spelit ja Jouko Kyhälä, Erkki Vihinen ja Mauno Hongisto. Uskon että koko huuliharppuväki näkee hankkeen hyväksymisen Kansalliseen luetteloon vahvistavan huuliharpun asemaa soittimena ja osana suomalaista musiikkikulttuuria.
  
  Museovirasto kutsui Mäntyharjun Huuliharpistit Oodiin Elävän perinnön kansalliseen pääjuhlaan 9.10 soittamaan juhlan Alkusoitto. Juhlassa yhteensä 22 hyväksytylle hankkeelle luovutettiin Diplomit. Hakemuksia oli tullut 41. Huuliharpun soitto sai yllättävän paljon myönteistä huomiota ja pelimannityylinen yhtyesoitto tuli tutuksi arvovaltaiselle kuulijakunnalle.
  
  Tässä hankkeessa niin kuin koko meidän pienehkössä huuliharppuyhteisössämme yhteistyö ja tuttavallinen henki antaa perustan ja innoituksen viedä huuliharpun soittoa eteenpäin ja myös kirjoittaa muistiin sen historiaa ja käytäntöjä. Huuliharppu on marginaalissa, mutta juuri siitä syystä kiinnostava, vähän salaperäinen, vähäpätöiseltä vaikuttava soitin, joka kuitenkin kätkee sisälleen rajattomat mahdollisuudet.
  
  Huuliharpun soitto on jakautunut moniin eri tyylisuuntiin. Pelimannityyli on vain yksi osa, yksi laji, huuliharpun soiton perinteisintä tyyliä. Esimerkiksi blues ja kromaattisen huuliharpun soitto ovat vahvistamassa otettaan ja nostavat suosiotaan. Mutta erilaiset soittotyylit mahtuvat samaan veneeseen, elävät sopuisasti ja tuntevat yhteenkuuluvaisuutta erilaisuutta ymmärtävässä huuliharppu-perheessä.
  
  Tämä hanke on jo herätellyt jatkamaan pelimannityylin tallentamista ja huuliharppu- tutkimusta. Voimme täydentää huuliharpun historiaa ja tätä päivää. Ollaan valmiita osallistumaan pelimannitaitojen säilyttämiseen, edistämiseen ja kehittämiseen.
  
  Mäntyharjun Huuliharpistit ry
  Juhani Niskanen puh joht
  
  
  
  

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »